Archives maaliskuu 2023

Eilisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa osa valtuutetuistamme ihmetteli, että miten minä olen maanantaisessa kaupunginhallituksessa (27.3.2023) päätynyt yksimieliseen päätökseen 10 000 000 euron kokoisen vihreän siirtymän rahaston perustamisesta. Kysyin, että mistä moinen väärinkäsitys on syntynyt ja tiesivät kertoa, ettei Uusimaan paperilehdessä oltu mainittu sanallakaan siitä, ettei päätös ollut yksimielinen. Kirjoitankin tämän blogitekstin oikaistakseni monille ihmisille syntynyttä väärinkäsitystä. Tämä siitä syystä, että paperilehden lukijat harvemmin lukevat lehden nettiversioita.

Minä esitin kyseisen ilmastorahaston perustamatta jättämistä ja esitin kyseisen 10 000 000 euron käyttämistä kaupungin lainakannan lyhentämiseen. Koska olen tällä hetkellä ainoa perussuomalainen kaupunginhallituksessa, enkä saanut kannatusta esitykselleni muilta puolueilta, niin se raukesi. Muilla puolueilla on yleensä aina kaupungin lompakko levällään, jos rahaa ollaan laittamassa maahanmuuttoon tai ilmastotoimiin. Silloin ei koskaan olla köyhiä eikä kipeitä. Jätin asiasta myös seuraavan sisältöisen pöytäkirjamerkinnän:

”Katson, että ilmastorahasto on epäsuoraa yritystukea, josta eivät hyödy kaikki yritykset. Katson myös, että 10 miljoonan ilmastorahaston suuruus on pahasti ylimitoitettu tilanteessa, jossa hyvinvointialueuudistus mahdollisesti tulee heikentämään kaupungin tulevaa taloustilannetta.”

Ensinnäkin muistuttaisin, että 10 000 000 euroa on todella suuri raha. Sillä rakentaa kepeästi vaikkapa uuden koulun. Kaupunkimme väestömäärään suhteutettuna se on suuruudeltaan täysin ylimitoitettu. Se on 195 euroa jokaista porvoolaista asukasta kohti, jos mukaan lasketaan kaikki vauvasta vaariin. Jos mukaan lasketaan ainoastaan työikäisten 15-64 vuotiaiden ryhmä, niin se tekee 317€ jokaista työikäistä henkilöä kohti.

Jos lähettäisimme kaupungin työntekijöitä keräämään tämä raha ihmisiltä vapaaehtoisena lahjoituksena, tuskin saisimme kasaan euron senttiäkään. Minä en usko, että yksikään vaikkapa nelihenkinen perhe olisi valmis laittamaan 780 euroa kiinni moiseen rahastoon.

Toin pöytäkirjamerkinnässäni esille myös tällaisen rahaston ongelman yhdenvertaisuuden osalta. Tällainen rahasto tukee ainoastaan isoja vihreän siirtymän yrityksiä, eikä suurin osa PK-yrityksistä hyödy rahastosta millään tasolla. On täysin selvää, ettei esimerkiksi parturikampaamoilla, ravintoloilla, autokorjaamoilla, vaatekaupoilla tai suurimmalla osalla muistakaan yrityksistä ole mitään perustetta saada rahastosta minkäänlaista apua toimintansa pyörittämiseen. Epäilenkin, että jossain kulisseissa pyöritellään nyt jotain isompaa yrityshaketta, joka tarvitsee toimintansa tukemiseen euromääräisesti hintavia toimia.

Tässä yhteydessä haluan myös hieman suitsia päätöksentekomallia. Rahasto hyväksyttiin kaupunginhallituksessa ilman, että rahastolle oli vielä luotu edes sääntöjä. Tämä ei mielestäni ole oikea tapa toimia. Omasta mielestäni rahastojen tarkat säännöt tulisi luoda ja hyväksyä ennen kuin varsinaista päätöstä itse perustamisesta tehdään. On oltava etukäteen tarkasti määritelty se, kuka rahastoa hallinnoi ja millä ehdoin sen varoja käytetään. Varmaa on ainoastaan se, että rahastoa ei hallinnoi demokraattisesti valittu kaupunginvaltuusto. Tällä hetkellä ainoa varma tieto on se, että kyseessä ei ole yritystuki. Kun esittelyssä kuitenkin puhutaan koko ajan vihreän siirtymän tukemisen tärkeydestä vihreän siirtymän yrityksien kannalta, niin kyllä minulle ainakin välittyi kuva siitä, että kyseessä on epäsuora yritystuki.

Asia tulee vielä kaupunginvaltuuston käsittelyyn ja myös siellä me perussuomalaiset tulemme tekemään vastaesityksen. Meillä on viisi valtuutettua, joten saamme asian myös äänestykseen. Vaikka puolueiden linjat ovat selviä, niin toivon, että muista puolueista tulee riittävästi hajaääniä rahaston kaatamiseksi, sillä niissäkin usein on yksittäisiä ehdokkaita, jotka ajattelevat asioita maalaisjärkisesti.

Tällä hetkellä Porvoon lainakanta on hyvällä mallilla, eikä sen lyhentämiseen ole välttämättä akuuttia tarvetta. Porvoolla on kuitenkin suunnitteilla isoja investointeja. Kokonniemen urheilukeskus, Gammelbackan alueelle uusi koulu, toriuudistus, Läntisen Mannerheiminväylän muutostyöt ynnä muut sellaiset. Käyttötalousmenoihin, kuten koulukirjahankintoihin tätä rahaa ei ikävä kyllä ole mahdollista osoittaa.

Ennen eduskuntavaaleja puolueet kokoontuvat Lundinaukiolle lauantaina 1.4 ja myös me perussuomalaiset olemme siellä kello 11:00-14:00 tarjoilemassa kahvia, makkaraa ja mitä muuta nyt keksimmekään. Toivon, että te äänestäjät tulette myös sinne torille keskustelmaan tästä asiasta, eduskuntavaaleista ja kaikista muistakin tärkeistä asioista.

Muistutan vielä, että meidän perussuomalaisten mielestä maalaisjärjen tulee olla mukana kaikessa päätöksenteossa niin kunnissa, hyvinvointialueilla kuin eduskunnassakin. Vielä lopuksi haluaisin kysyä, että haluaisitko sinä antaa 200 euroa vihreän siirtymän rahastolle?

Terveisin Kevin Servin, perussuomalaiset, ehdolla eduskuntaan numerolla 345.

Liikun paljon puolueteltoillamme ympäri Uuttamaata myös vaalien välissä ja kuulen paljon erilaisia elämäntarinoita. Niin hyviä kuin huonoja. Viimeisen muutaman vuoden aikana olen laittanut merkille, että yhä enemmän teltoillemme saapuu eläkeläisiä, jotka kertovat, etteivät tule toimeen eläkkeellään.

Heikommin toimeentulevia eläkeläisiä eivät auta veronalennukset, koska tulot ovat niin pienet, etteivät he joko maksa veroa lainkaan tai sitten puhutaan korkeintaan muutamasta prosentista. Samasta syystä he eivät voi hyödyntää kotitalousvähennystä.

Myös vihreä siirtymä kurittaa eläkeläisiä erityisesti omakotitaloissa asuvien kohdalla. Sähkö maksaa, eikä tukea heru. Öljylämmitystä ei ole mahdollista vaihtaa vihreämpään ja mahdollisesti edullisempaan lämmitysmuotoon, sillä pankki ei myönnä lainaa. Ei, vaikka valtio takaisi, sillä tulotaso ei ole riittävä lainan takaisinmaksuun. EU:ssa juuri päätetty rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuottaa paljon huolta. Toki se tuottaa huolta myös monille työelämässäkin mukana oleville.

Kauempana keskustasta asuville eläkeläisille liikkuminen on ongelma. Julkisilla ei useinkaan pystytä kulkemaan, koska bussit kulkevat huonosti tai eivät kulje lainkaan. On pakko omistaa auto. Polttoaine on vihreän siirtymän johdosta kallista ja autot usein vanhoja.  Romutuspalkkiota ei voida hyödyntää vanhan auton vaihtamisessa uudempaan, koska se maksetaan vain silloin, kun ostetaan täysin uusi auto. Pienituloisella eläkeläisellä ei ole mahdollisuutta ostaa täysin uutta autoa, koska rahat eivät riitä, eikä rahoitus menisi läpi.

Moni pienituloinen eläkeläinen on eläkkeelle päästyään joutunut lopettamaan kaiken ylimääräisiä menoja aiheuttavan toiminnan. On lopetettu vaatteiden ostot, lehtien tilaukset, jäsenmaksut, parturissa käynnit, huvitukset, ravintoloissa käymiset, lomamatkat ja käytännössä kaikki muu sellainen, joka vähänkin aiheuttaa kustannuksia.

Kun lämmitysöljy, sähkö, polttoaineet , kiinteistövero, korot ja ruoka kallistuvat, niin monellekaan ei jää enää muuta vaihtoehtoa kuin yrittää tinkiä ruuasta ja lääkkeistä.

Toki on olemassa myös hyvin toimeentulevia eläkeläisiä. Huomio olisi kuitenkin kiinnitettävä näihin köyhempiin eläkeläisiin ja heidän pärjäämiseensä. Lipposen hallituksen toimeenpanema taitettu indeksi on vuosien varrella heikentänyt eläkeläisten ostovoimaa ja vihreän siirtymän aiheuttamat hinnannousut lähes kaikissa tuoteryhmissä vähentävät sitä entisestään. 

Kun hiilineutraalisuuslaskelmiin lasketaan runsaiden metsiemme lisäksi mukaan maassamme sijaitsevat 4 miljoonaa hehtaaria ojittamattomia soita, niin Suomi on jo nyt hiilinielu. Tätä tukee myös Nasan äskettäin julkaisema satelliittitutkimus. Vihreän siirtymän tavoitteen siirtämisestä muun Euroopan kanssa samalle tasolle vuoteen 2050 hyötyisi hintatason laskemisen kautta koko yhteiskunta, myös pienituloiset eläkeläiset.

Eduskuntavaaliehdokas Kevin Servin, perussuomalaiset, Uudenmaan vaalipiiri numerolla 345.

Ammattikuljettajana saan paljon palautetta polttoaineen hinnasta. Moni varmasti muistaa vielä vuoden takaisen ajan, jolloin bensan keskihinta pyöri siinä 1,5 euron korvilla. Sittemmin se nousi lähes 2,5 euron keskihintaan. Nykyinen hallitus alensi sekoitevelvoitetta 13,5 prosenttiin, mutta keskihinta jäi edelleen sinne kahden euron luokkaan. Valitettavasti alennus oli väliaikainen ja sekoitevelvoitteen on tarkoitus nousta vuoden 2024 alussa. Se on estettävä, sillä se nostaisi pumppuhintaa jopa 50 sentillä.

Polttoaineen hintaan vaikuttaa merkittävästi kaksi asiaa, polttoaineveron suuruus ja sekoitevelvoitteen määrä. Polttoaineveron suhteen on huomioitava, että se tuotti vuonna 2021 lähes 3000 miljoonaa euroa valtion kassaan. Tänä päivänä vielä huomattavasti enemmän. Asiasta ongelmallisen tekee se, että tämä raha pitäisi löytää jostain muualta. Tästä syystä en usko, että kovin suuria polttoaineveron alennuksia on mahdollista toteuttaa.

Sen sijaan sekoitevelvoite on täysin ylimääräinen iso kustannustekijä autoilijoille. Se nostaa polttoaineen hintaa reippaasti, sillä biopolttoaineen valmistaminen on huomattavasti kalliimpaa kuin fossiilisten polttoaineiden jalostaminen. Mikäli sekoitevelvoitetta lasketaan, laskee polttoaineen hinta. Huomionarvoista on kuitenkin se, että samalla valtion verotulot lisääntyvät, sillä biopolttoaineiden verotus on kevyempää. Sekoitevelvoitteen laskemisesta hyötyy siis sekä kuluttaja, että valtio ja siksi sekoitevelvoite pitäisi mielestäni poistaa kokonaan.

Dieselin hintakehitys on myös ollut nouseva ja tänä päivänä se maksaa enemmän kuin bensa. Tästä syystä minulta on usein kysytty, että eikö dieselin käyttövoimaveroa voitaisi poistaa, kun ei siitä verosta näytä olevan mitään hyötyä. Dieselin käyttövoimavero kuitenkin ohjautuu polttoaineen hintaan ja dieselin litrahinta olisi noin 17 senttiä kalliimpi ilman veroa. Tämä ei tuota ongelmaa noin 20 tuhatta kilometriä vuodessa ajavalle yksityisautoilijalle, mutta olisi musertava ongelma ammattiliikenteelle. Tämä ammattiliikenteelle koituva ongelma voitaisiin kuitenkin kuitata ottamalla käyttöön ammattidiesel.

Ammattidieselissä kyse on siitä, että maksettua polttoaineveroa palautettaisiin jälkikäteen yrityksille, jotka harjoittavat kuljetustoimintaa. Monet kuljetusyritykset tuskailevat jo nykyistenkin dieselin hintojen kanssa, joten dieselin käyttövoimaveroa ei voida poistaa ilman ammattidieselin käyttöönottamista. Ammattidieselin käyttöönottaminen vaikuttaisi yleiseen hintatasoon joka sektorilla, sillä lähes jokainen tuote on jossain vaiheessa matkannut kumipyörien päällä. Suomessa noin 90 prosenttia kaikista kuljetuista tavaratonneista siirretään kumipyöräliikenteessä. Ammattiliikenteen osalta ei pidä unohtaa sitä, että myös bussiliikenne on merkittävä ammattidieselistä hyötyvä ala.

Polttoaineen hinnan lisäksi tiestön kunto on huolestuttanut niin yksityis- kuin ammattiautoilijoita. Erityisesti pienemmillä teillä ”pikiukot” ovat tuttu näky lapioimassa asfalttia tiehen syntyneisiin reikiin. Päätiet on saatu pidettyä jonkinlaisessa kunnossa, mutta pienemmät tiet ovat järkyttävässä kunnossa. Oman erityisen huolen aiheuttaa heikentynyt talvikunnossapito, joka tuottaa ongelmia etenkin raskaalle liikenteelle. Välillä on ollut jopa niin liukasta, että pelastuslaitos on joutunut kiinnittämään liinoilla ajoneuvojaan lähialueen puustoon estääkseen niiden luisumisen ojaan saapuessaan onnettomuuspaikalle.  Tiet ovat yhä useammin jopa hengenvaarallisessa kunnossa. Tienpitoon täytyy saada reippaasti lisää rahaa sekä tiestön kuntoon saattamiseksi, että talvikunnossapidon parantamiseksi.

Tällä hetkellä valtio kerää liikenteestä verotuloja yhteensä noin 8000 miljoonaa euroa. Tästä summasta vain noin 1000 miljoonaa käytetään tienpitoon. Tiestön korjausvelka on noin 1600 miljoonaa. Tienpidon määräraha on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla jo 15 vuotta, vaikka yhteiskunnan muut kustannukset ovat nousseet. Tähän tarvitaan muutos. Tienpitoon on ohjattava lisää rahaa sekä tiestön kunnostukseen, että talvihoidon laadun parantamiseen.

Mikäli minä tulen valituksi eduskuntaan, lupaan tehdä kaikkeni sen eteen, että tulevat polttoaineen hinnankorotukset estetään ja mahdollisesti pumppuhintoja saataisiin jopa laskemaan. Lupaan tehdä kaikkeni ammattidieselin käyttöön saamiseksi ja pyrkiä edistämään dieselveron poistamista. Pyrin myös tekemään kaikkeni sen eteen, että tiestön kunnostukseen ja talvikunnossapitoon saataisiin lisää varoja. Minua voit äänestää koko Uudenmaan alueella numerolla 345.